maanantai 28. marraskuuta 2011

Rage lapsellisesta touhusta

Aluksi: tässä ei ole mitään henkilökohtaista, puhun yleisellä tasolla ja toivon, että kaikki tulkitsevat tekstin omakohtaisesti. En myöskään pura tässä mitään omia traumojani, sillä minun tuherruksiani nyt sentään on kunnioitettu (pRincessa V piirtelee viiksiä niihin.)
Kirjoitan aiheesta, koska mielestäni se on tärkeä. Eli:

Manga Cafen vihkojen sisällä on kiusaamista.
Manga Café on siis Helsingissä sijaitseva manga kahvila, jossa animeväki nauttii söpöjä kakkusia ja lukee mangaa, tapaa tovereitaan ja niin edelleen. Kahvilassa on pöydillä vieraskirjoja, joihin jätetään kommentteja ja ihmiset tykkäävät piirtää niihin, yleiskäytössä olevia piirrustusvihkoja siis, joihin ihmiset kommentoivat toistensa töitä.


Huomasin juuri viime käynnilläni jotain kamalaa.
Joku ääliö kirjoittelee sinne "paska kuva" ja "lol tosi ruma" ja muuta yhtä rakentavaa.
Sellaista ei pidä sietää.
Vaikka kyseinen typerys olisikin trolli, hän ei ole hauska. Ei yhtään.
Monet trollailevat niihin vihkoihin, sehän on selvä. Aina on kiva vähän kiusia, kirjoitella hieman asiattomuuksia ja typeriä inside vitsejä. Kaikki varmasti ymmärtävät, että huumori on huumoria (tässä välissä pyydän, että rakkaat ernut, jättäkää ne alapääjutut pois myös.)
Ja on myös niitä ärsyttäviä pätijöitä "anatomia vihre, kirotus vihre, et kirjota japania oikein..." ja niin edelleen. Hekin ärsyttävät monia, (minua \,,/) mutta he tekevät mitä tekevät, koska se on heille ominaista.
    Ja siellä kaikkien muiden kivojen tuherruksien ja kommenttejen välissä, joku ilkeä ihminen pitää hauskaa.

On varmaan hauskan kuuloista, kun vaahtoan tästä pienehköstä asiasta, mutta kyse ei ole vain muutamista ikävistä kirjoituksista. Kyse on kiusaamisesta.

~*~

Kun ensi kerran menin coniin *muistelo*, olin niin iloinen. Olen kuullut tätä monilta; miten animeporukassa voi olla oma nörtti itsensä ja tykätä oudoista jutuista. Coneissa saa helposti samanhenkisiä kavereita (koska kaikki conittajat ovat samanhenkisiä?) ja harrastaa yhdessä. Monet ovat kuulemani mukaan kokeneet kouluissa syrjintää ja kiusaamista oudon harrastuksensa takia, sitten kun vihdoin uskaltautui miiteille ja sosiaalisoitumaan, kaikki näytti paremmalta.
Siksi järkytyinkin, kun huomasin.
Miten animeihmisissä onkin niin paljon niin ikäviä tyyppejä?

- jotka katsotte ensiketalaista Tokyo Mew Mew -cossaajaa halveksien: kaikki ovat joskus olleet aloittelijoita!
- jotka vedätte kauhean ison meloonin nenään, kun joku lausuu japania väärin: kaikki eivät ole yhtä kiinnostuneita kuin juuri te, sen sijaan, että alatte rähjäämään, voitte chillata ja korjata virheen.
- jotka vihaatte muotisarjoja (Naruto, Hetalia...): jotkut tykkää mustikoista, jotkut mansikoista, kyse on lopulta vain piirretyistä huhuh rauhoittukaa.
- jotka vihaatte muotisarjojen (Naruto, Hetalia...) cossaajia: älkää yleistäkö! Voitte inhota huonosti käyttäytyviä ihmisiä, mutta muistakaa, että joku puku ei tee kenestäkään yhtään mitään, noloakamalaahuonoarasittavaa ihmistä. Voi olla loistava, vaivaa nähnyt Hetalia -cossaaja joka käyttäytyy normaalisti ja sitten voi olla lattialla puolialasti kiljuva Code Geass -cossaaja.

Kaikilla on omia mielipiteitä, toisilla kärkkäämpiä kuin toisilla, ja Suomihan on vapaa maa.
Mutta pitääkö joka paikassa olla aukomassa päätään? Kun siis näen, millaisia ihmisiä Suomen animehörhöihin mahtuu, reaktioni on samalla todella vihainen ja surullinen ja samalla minua huvittaa, miten vakavasti ihmiset suhtautuvat tähän harrastukseen. Näytän silloin tältä:

                                          loistava video btw


tärkein ongelmaryhmä vielä:
- "elämäni on animeee": Ihmiset, kyse on vain nörtistä harrastuksesta. Harrastus on kieltämättä mukaansa tempaava ja hauska ja rakas ja vaikka mitä, mutta! Se on harrastus. Ehkä elämäntapa? Mutta miltä teistä tuntuisi, jos teidän amv:tänne kommentoitaisiin "vittu mitä paskaa pikselinen olii" tai ficciänne? Tai entäs jos joku random koirapuistossa tulisi aukomaan päätään siitä, että sinun koirasi ei ole hyvä antamaan tassua? Tai urheilussa joku tulisi sanomaan, että toi sun jalkapalloilu on paskaa, mun jääkiekkoilu on parempaa?

Miettikää. Antakaa kaikkien kukkien kukkia.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Projekti Ciel ja Elizabeth: 1. Projektin alku

Aika julkistaa ensimmäinen projekti, josta kirjoitamme tänne blogiimme!


Kuva kertoo kaiken. Eli sarja on Kuroshitsuji ja hahmoina Ciel Phantomhive (princess J) ja Elizabeth Middleford (minä). Teemme siis kuvassa näkyvät asut, jotka ovat animen episodessa 3 ja mangan chapterissa 2, kohdassa jossa Elizabeth esiintyy ensimmäisen kerran ja haluaa järjestää tanssiaiset. Kyseessä on siis tanssiaispuvut. :) Desucon Frostbitessa puvut kokevat ensiesiintymisensä.

Kuroshitsuji on nykyään melko laajalti tunnettu sarja, joten Suomessakin on viimeisen vuoden aikana näkynyt paljon sarjan cossaajia. Varsinkin Cielejä löytyy vähintään viisi jokaisesta pienestäkin conista. Ikävä fakta tuntuu olevan, että mitä suositumpi sarja on, sitä vähemmän hyviä cossaajia siitä näkee, joten joillakin saattaa olla ennakkoluuloja Kuroshitsujin cossaamisen suhteen. (Ja nyt ettei jää epäselväksi, haluan painottaa, että hyvällä cossaajalla tarkoitan sitä että panostaa pukuunsa ja laittaa siihen aikaavaivaarahaa.) Kaikki kokeneemmat cossaajat tuntuvat vaihtaneen muihin sarjoihin. En nyt sanoisi, että me olemme kauhean super kokeineita (tai epäkokeneitakaan) cossaajia, mutta tässähän se kokemus koko ajan kertyy. :D Tähän cossiin aiomme ainakin panostaa jokaisella saralla enemmän kuin mihinkään muuhun cossiin aiemmin.

Peruukit olemme tilanneet ja ne ovat tulleetkin jo! Elizabeth-peruukki näytti tosi hyvältä. Emme lähteneet alunperinkään etsimään samanlaista animekiharatukkaa, jollainen hahmolla on, sillä noin valtavaa kiharaa on lähestulkoon mahdoton tehdä, saati sitten saada pysymään tuollaisena. Hankkimamme peruukki on niin lähellä Elizabethin hiuksia kuin vain oikeassa elämässä on mahdollista. :) Ciel-peruukkia katsastamme vielä uudelleen, se ei ollut ihan sellainen kun olimme toivoneet. Tässä on vielä aikaa tilata uusi, mutta yritämme ensin modata peruukkia, ja katsoa mitä siitä syntyy. Peruukeista princessa J laittaa ihan oman postauksen, kunhan modaamme peruukit ja meillä on hyviä kuvia niistä!

Itse pukujen tekeminen on vasta ihan alkutekijöissään: olemme valitsemassa sopivia kankaita. Molempien pukujen ompelusta vastaan minä. Ompelupostauksia tulee, kunhan saan aloitettua itse ompelun, mihin voi koulukiireiden takia mennä vielä pari viikkoa. Kangastahan pukuihin tulee melko paljon, joten yritämme valita hyvää mutta suht halpaa. Löysin yhden ihan täydellisen punaisen kankaan, jonka hinta oli 25e/metri :( kangas jäi kauppaan, punaista kun tulee vähintään neljä metriä. Punaisen lisäksi tarvitsemme melko paljon sinistä Cielin asuun, vaaleanpunaista ja kahta eri valkoista, sekä paljon pitsiä.

Ciel tietää kuinka iskeä naisia.

Ja miksi valitsimme tämän sarjan ja nämä hahmot? Koska pidämme sarjasta molemmat. Koska sarja sisältää hyvännäköisiä miehiä. Mutta: koska tiedostamme, ettemme ole hyvännäköisiä miehiä, päädyimme cossaamaan sarjan ainoita lapsia. Kasvomme sopivat hyvin Cieliin ja Elizabethiin, samoin kuin pituutemme: olemme suurinpiirtein saman pituiset, minä pari senttiä pitempi. Hahmoilla on söpöt vaatteet, paljon pitsiä ja rusetteja... Ja meitä on kaksi (kammottavaksi), ja aiomme tulevaisuudessa tehdä ryhmäcosplayesityksen, josta lisää hamassa tulevaisuudessa. Sarjan tästä kohdasta sattui saamaan hyvän esityksen, johon ei tarvita muita kuin me kaksi.

Tämä on siis ensimmäinen postaus projektistamme! Myöhemmin tulossa lisää, kunhan saamme aikaiseksi ostettua kankaita tai modailtua peruukkeja. :)

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Menneisyyden cosplay - vai mitä se oli?

Ennen kuin alamme päivittää juuri nyt keskeisiä (ja ei lainkaan keskeisiä) projektejamme, on varmasti hyvä kertoa menneisyydestä. Kaikkihan rakastavat historiaosuuksia kekeke.

Aloitin cosplayn vuonna 2008 ja pRincessa V ilmeisesti hieman sen jälkeen, mutta koska pukuilumme oli vielä tuolloin perinteistä aloittelijalaatua ja sarjatkin sen mukaisia, on varmaan viisainta siirtyä heti "oikeaan" cosplayhyn.

Mutta mitä on
oikea cosplay?
Suomenkielisellä Wikipedialla (ah kuinka laaja artikkeli) on selkeä mielipide: "Cosplay, lyhennetty sanoista ”costume play” (jap. コスプレ kosupure, suomalaisittain cossaus), on harrastus, jossa ihmiset pukeutuvat manga-, anime-, sarjakuva-, peli-, tai elokuvahahmoiksi."
Eli kyseessä on harrastus. Käsittääkseni harrastus taas tarkoittaa tapahtumaa tai tapaa, jonka parissa vietetään mukavaa aikaa ehkä yhdessä samanhenkisten ihmisten parissa. Jos siis nyt vedän tästä sen johtopäätöksen, että jos 12-vuotiaalla "cossaan omilla ruskeilla hiuksillani Narutoa"- henkilöllä on hauskaa cossatessaan ja häntä ympäröi myös "värjäsin vappuvärillä hiukseni vihreiksi ja olen siis casual Hatsune Miku omilla vaatteillani" -tyyppiset ihmiset, hekin ovat oikeita cosplayaajia, olenko väärässä?
No, tietysti olen, jos nyt haluan saattaa tämän blogimerkinnän joskus loppuun asti. Kirjoittanen joskus pitkän mielipiteen cosplayrasismista ja muusta, mutta me - minä ja pRincessa V - ajattelimme, että oikea cosplaymme alkoi siitä, kun aloimme yhdessä panostaa pukuihin. Ja panostuksella tarkoitan edes jonkinlaista suunnittelua, kankaiden loputonta näpräystä ja poseerauksen sekä meikkauksen harjoittelemista yms.
Seuraavat kuvat ovat vuoden 2010 alkupuolelta erinäisistä coneista.

Ensimmäinen tällainen yhteispukuilu oli Koya ja Yamato sarjasta Loveless. Harmikseni en nyt löydä havainnollistavaa kuvaa koneeltani (mistä kummasta johtuu ho-ho-ho) mutta sitten löysin jotain vieläkin parempaa: Princessa V cossaamassa lissua. Siis pissistä. Tiedättehän, varhaisteini-iässä olevaa meangirliä.
Nyt voin taas palata tähän: onko tämä oikea cosplay? Hämmästyttävää (huvittavaa) miten conissa tunnistetaan edellisenä iltana tyynyliinasta väännetty tekele Akatsuki-kaavuksi ja miten lähes kukaan ei ymmärtänyt - V:n selässä olevasta kyltistä huolimatta - että mistä tässä asussa on kysymys. Vihaisia ja inhottuneita katseita kyllä tuli, mutta cosplayksi tätä ei uskottu.
Noh, tietenkään tämä ei ole oikea cosplay, sillä lissua ei varsinaisesti esiinny tällaisena missään, (lissujahan löytyy mm. Durararasta ja American Pie- elokuvista) mutta ymmärtänitte pointtini?

Oma cosplay panostukseni taas alkoi siinä pahimmassa Hetaliamyrskyssä, mikä nyttemmin on jo hiipunut, onneksi, ja kaapin pohjalta löytyy siis muutama - tadaah - "oikea panostus" Hetalia cosplay. Mutta unohdetaan Hetalia, ei siitä kukaan enää halua kuulla, ja siirrytään eteenpäin. Tässä L crossplayni ensimmäinen, peruukiton ja epämääräinen versio, josta silti käytän nimeä oikea cosplay.
Kuvan otti Miikka Ojamo.

Sittemmin cosseja (nyt vältän kirottua o-sanaa) alkoi kertyä mukavasti, kunnes sitten lopulta tulimme lopulliseen spektaakkeliin mihin? 2011 CosplayGaala :n ryhmäcosplaykilpailuun sijalle 2 Magnet parillamme.

Kas voi turhautumisen hirmustus, tästäkään ei ole asiallista kuvaa, yllä havainnollistava kuva vanhoilla, ei sähköisillä kuulokkeilla! No, käyttäkää hieman mielikuvitusta tai katsokaa youtubesta.

Tällä kokemuksella - tai lähinnä innolla - alamme siis päivittämään blogia. Seuraava projekti paljastuu parin päivän sisällä ja oikea (apua) bloggailu käynnistyy todella, siihen siis ~

Mikä, ketkä ja miksi? - Cosplayunelmia

Tämä on kahden pRinsessan ylläpitämä cosplay-blogi.

Tarkoituksemme on kertoa cosplay-asuistamme projekti kerrallaan, jakaa hyväksi todettuja kikkoja ja neuvoja kaiken cosplayhin liittyvän suhteen, haaveilla siitä "mitä-joskus-vielä-haluamme-cossata", postata paljon kivoja kuvia (ehkä jopa videota!) kaikesta aiheeseen liittyvästä ja liittymättömästä, ja postata mahdollisimman usein, mutta ei liian usein. Tämä on meidän "cosplaylifestyle" -blogimme. :D


Me olemme kaksi opiskelijaprinsessaa Helsingin seudulta. Olemme parhaat ystävät ja sielunsiskot, elämme symbioosissa yhdessä... :) Sanomme asiat yhtä aikaa ja pidämme samoista asioista. Näitä asioita on paljon, vain yksi niistä on cosplay. Cossaamme lähes aina yhdessä, tämä on blogi meidän yhteisistä cosseistamme.

Pidämme molemmat esiintymisestä, roolileikeistä, esillä olemisesta, laulamisesta, animen katselusta, mangan lukemisesta (pokkareina, ehdottomasti), ompelusta/askartelusta, taiteilusta ja piirtämisestä sekä valokuvaamisesta, mistä syystä cosplay on täydellinen harrastus meille! Lisäksi pidämme kirjoittamisesta, mistä syystä perustimme tämän blogin.

Lopuksi vielä
random fakta: Digimon on yksi meidän lempisarjoistamme. Ja cosplayunelmistamme.